Linnan marttojen ensimmäinen kansallispukutuuletus alkoi juhlavasti, kun marttamme upeissa kansallispuvuissaan alkoivat saapua Karjala Pirttiin. Ryhti oli suora ja askel keveä. Osa martoista toi pukunsa ihasteltavaksi vaatepuilla ja myös meitä "puvuttomia" oli mukana tutustumassa kansallispukujen kiehtovaan maailmaan. Saimme kuulla monta iloista ja koskettavaa tarinaa marttojemme pukujen historiasta.
Tapahtuma järjestettiin kädentaitomarttamme Lea Heinämaan ehdotuksesta ja hän toimi myös illan juontajana ja asiantuntijana. Vahvan asiatiedon ja kokemuksen lisäksi Lealla on hyvät kertojan lahjat.
Tietoisku:
- 5.8.2026 tulee kuluneeksi 141 vuotta kansallispuvun syntymästä
- kansallispukutuuletukset aloitettiin 2010
- Suomessa on n. 440 erilaista kansallispukua
- kansallispuvut pohjautuvat 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen ajan juhlapukuihin
- kansallispuku osoittaa kansannaisen käsityötaitoa kaikkine kauniine yksityiskohtineen
- puvut jaotellaan läntisiin, itäisiin ja suomenruotsalaisiin pukuihin
Kansallispuku on niin arvokas vaate, että sillä voi mennä kaikkiin juhliin. Eri kansallispukujen osia ei käytetä ristiin, mutta nykyään muodissa on myös TMP = tuunaa mun perinne, jolloin nykyasuun voidaan yhdistää yksi tai korkeintaan kaksi kansallispuvun osaa. Kansallispuvun voi valita oman mieltymyksensä mukaan. Valintaperusteita voivat olla kotiseutu tai suvun juuret. Puku voi olla minkä mittainen vain. Koruina käytetään vain pukuun kuuluvia koruja sekä vihkisormusta. Yleisin aikuisen naisen päähine on tykkimyssy. Päähine ei ole pakollinen.
Lea kertoi pukujen erityispiirteistä sekä niiden huollosta ja korjaamisesta.Uusia kansallispukuja voi hankkia esim. Suomen Perinnetekstillit Oy:stä, joka jatkaa konkurssiin menneen Helmi Vuorelman perinteitä.
Lea, kiitos vahvasta panoksestasi Linnan marttojen ensimmäisessä kansallispukutuuletuksessa!
Kiitos myös kaikille tapahtumaan osallistuneille, meillä oli innostuneen iloinen ilta!
