Sinikka Karppinen in memoriam

Sinikka Karppinen * 4.11.1945   +14.1.2026 

Sinikassa olemme menettäneet kallisarvoisen ystävän ja väsymättömän yhdistystoimijan. Suruviesti pysäyttää jokaisen, joka tunsi Sinikan. 

Ehdin tuntea Sinikan vain vähän aikaa, mutta jo ensi tapaamisesta muistan hänen lämpimän, ystävällisen ilmeensä. Silmistä paistoi ilo ja onni, jota aina tavatessamme itsekseni ihmettelin tietäen, miten vakava sairaus kulki varjona hänen rinnallaan. Onneksi hänellä oli hyviäkin jaksoja, tauti oli hiljaa, mutta aina kuitenkin taustalla. Hän ei koskaan valittanut. Hänen persoonastaan huokui ystävällisyys,lämpö ja ääretön vaatimattomuus. Hän oli yhdistyksen ykkösluovia. Hänen kättensä työt ja silmä kauneudelle hipoivat taidetta.

Sinikka oli aina valmis osallistumaan. Hän kantoi loppuun asti huolta, että luova toimintaryhmä ja käden taidot säilyisivät ja kukoistaisivat yhdistyksemme toiminnassa. Tauti ei lannistanut hänen luovuuttaan, vaan häneltä tuli hyviä ideoita silloinkin, kun hän ei voinut kaikessa olla
läsnä. Hän oli nykyisen Luovat martat - ryhmän vankka toimija heikkoudestaan huolimatta.

Erään jäsenemme antaman ehdotuksen pohjalta liitän loppuun Rydmanin laulun sanat, koska ne varmasti kuvaavat monen jäsenen tuntoja tämän suruviestin äärellä.

Sydämestäni toivotan Sinikalle onnellisia päiviä siellä jossakin ja läheisille sekä ystäville jaksamista surussaan.

Aurinko laskee, jo pitenee varjot
Aika on eron ja jäähyväisten
Poissa on ystävä kallehin

Niin kaunis on maa, niin korkea taivas
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet, niin varjoisat veet

Pirkko Karvonen, Linnan Martat puheenjohtaja